Kaarisillalla

Usko ja luottamus
 
PääsivuPääsivu  PortaaliPortaali  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 
Rechercher Tarkennettu haku
Avainsanat
Viimeisimmät aiheet
» Sanaa tälle päivälle
Tänään kello 11:55 kirjoittaja AnnSofi

» Nimipäiväonnitteluja
14.11.17 11:40 kirjoittaja Kirsikka

» Poissaoloja foorumilta
04.10.17 10:05 kirjoittaja AnnSofi

» Mediatietoja
04.10.17 10:02 kirjoittaja AnnSofi

» Anteeksiantamus
25.07.17 11:50 kirjoittaja Aamurusko

» Kesäjuhlia
12.07.17 11:52 kirjoittaja Kirsikka

» Rippikoulusta....
22.06.17 11:13 kirjoittaja AnnSofi

» Uskon ydin pääsiäisen sanomassa = ilosanoma
13.04.17 12:20 kirjoittaja Kirsikka

» Sanaa tälle päivälle
18.03.17 18:32 kirjoittaja AnnSofi

Marraskuu 2017
SuMaTiKeToPeLa
   1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930  
KalenteriKalenteri
Yhteistyökumppanit
ilmainen foorumi

The most tagged keywords
Kuukauden aktiivisimmat kirjoittajat
Kirsikka
 
AnnSofi
 

Jaa | 
 

 Rippikoulusta....

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
AnnSofi
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 1786
Join date : 30.10.2013
Ikä : 97
Paikkakunta : Suomi

ViestiAihe: Rippikoulusta....   22.06.17 11:13

Rippikoulua läpi elämän

Pääkirjoitukset  |  19.6.2017 klo 15.48, Leif Nummela


Rippikoulun käy Suomessa edelleen yli 85 prosenttia 15-vuotiaista ikäluokan nuorista. 
Viime sunnuntai oli kesän vilkkain konfirmaatiopäivä. Suomessa rippikoulun päättävään 
jumalanpalvelukseen osallistuu vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä.


Kun rippikoulu toimii niin kuin sen pitäisi, sen aikana tapahtuu useita asioita, joiden tulisi 
jatkua ja jäädä pysyvästi osaksi kristityn elämää. Yksi ilmeisimpiä on kristillinen opetus: 
Kuka Jeesus oikein oli? Mitä hän teki ja mitä se minulle merkitsee? Mikä on Raamatun
merkitys ja paikka kristityn elämässä? Mikä on kasteen ja ehtoollisen merkitys?
Näihin, ja lukuisiin muihin, kristillisen uskon kannalta keskeisiin kysymyksiin, tulisi
saada selvyyttä rippikoulussa.
Tuon selvyyden tulisi sitten kasvaa läpi kristityn elämän. On aivan oikein laulaa
rippikoulussa: ”tunnen suurta Jumalaa vain vähän.” Tarkoitus on kuitenkin myös
kasvaa uskonasioiden ymmärtämisessä.

Tietämättömyyttä pahempaa on ainoastaan sen julistaminen, ettei mistään uskoon
liittyvästä voikaan tietää mitään varmaa. Koska Jumala on suuressa armossaan ja
hyvyydessään nähnyt hyväksi ilmoittaa meille monia asioita itsestään, on silkkaa 
ylpeyttä ja kapinallisuutta olla ottamatta niitä vastaan ja kieltäytyä kasvamasta niiden
syvemmässä ymmärtämisessä. 
Uskonelämässä, jos missä, pätee elinikäisen oppimisen periaate. Jumalan suurten
pelastustekojen tulisi olla opetuksen  keskiössä. Kristityn elämässä kaikki muu on
seurausta siitä, mitä Jumala on ensin tehnyt meidän puolestamme. Apostoli
Johanneksen sanoin: ”Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.” (1. Joh. 4:19)

Uskonelämässä, jos missä, pätee elinikäisen oppimisen periaate.

Toinen asia, joka rippikoulusta toivottavasti jää pysyväksi, on uskon tunnustaminen
ja siihen sitoutuminen. Rippikoulun jälkeen on koskettavaa kuulla nuorten tahto
sitoutua uskoon ja nähdä heidän polvistuvan ehtoollispöytään. Tarkoitus on, että tämä
uskon tunnustaminen ja Kristuksen armon vastaanottaminen jatkuisi läpi koko ihmisen
elämän. Mikään meidän tunnustustekomme ei tietenkään lisää yhtään mitään Jumalan
tekoihin. Se pelastus, jonka Jumala ihmiselle Sanassaan, kasteessa ja ehtoollisessa
antaa, ei kaipaa ihmisen lisäyksiä. 
Päinvastoin, kun tunnustamme uskomme, me vain vastaanotamme, kiitämme,
iloitsemme ja elämme siitä, mitä Kristus on puolestamme tehnyt. Hänen ristintyönsä
on se kalliopohja, jolle uskomme rakentuu ja jolla se lepää. Tämä pohja kestää. 
Ja vaikka usko haaksirikkoutuisikin elämässä, Kristus-kalliolle voi aina palata takaisin.
Hän on uskollinen, vaikka me olisimme uskottomia.

Ei myöskään pidä väheksyä rippikoulussa niin tärkeää yhteyden ja ystävyyden
kokemista. Ei ole merkityksetöntä, että puhumme ”uskonystävistä”. Vanhat totuudet 
”yksinäinen puu ei kauan pala ” ja ”seura tekee kaltaisekseen” pitävät edelleen paikkansa. Eräässä viime viikonvaihteen rippijuhlassa puhe kääntyi kahveilla siihen,
miten merkittävää usealle läsnä olevalle aikuiselle oli se, että heillä oli uskovien
ystävien pienryhmä, johon he osallistuivat. 
Sen merkitys oli uskon säilymisen ja elämässä jaksamisen kannalta suorastaan
ratkaiseva.
Kristillinen usko on aina henkilökohtaista, mutta samalla myös vahvasti yhteisöllistä.
Uskonsisaria ja -veljiä tarvitaan elämässä loppuun asti.
Takaisin alkuun Siirry alas
http://usko.foorumi.biz
 
Rippikoulusta....
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Kaarisillalla :: Yleisiä asioita-
Siirry: